Direktiivit ovat osa EU:n johdettua oikeutta. EU:n toimielimet hyväksyvät ne siis perussopimusten mukaisesti. Kun direktiivit on hyväksytty EU:n tasolla, EU:n jäsenvaltiot saattavat ne osaksi kansallista lainsäädäntöään, jolloin niistä tulee jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.
- Esimerkiksi työajan järjestämisestä annetussa direktiivissä 2003/88/EY (ks. tiivistelmä) säädetään pakollisista lepoajoista ja EU:ssa sallitun viikoittaisen työajan rajoituksesta.
- Kukin jäsenvaltio voi kuitenkin itse päättää, miten näitä sääntöjä sovelletaan.
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö
Euroopan rakennus- ja puutyöntekijöiden liitto
Euroopan elintarvike-, maatalous- ja matkailualan ammattiliitto, joka edustaa myös kotitaloustyöntekijöitä.
Euroopan globalisaatiorahasto
Euroopan parlamentti
Euroopan julkisen palvelun unioni
EU:n laatukehys muutosten ja rakenneuudistusten ennakointia varten
Euroopan rakenneuudistuksen seurantajärjestelmä (Eurofound)
Euroopan sosiaalirahasto
Euroopan talousalue
Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö
Euroopan ammattiyhdistysinstituutti
Euroopan unioni
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö - Kolmikantainen EU:n virasto, joka tarjoaa tietoa parempien sosiaali-, työllisyys- ja työhön liittyvien politiikkojen kehittämiseksi.
Euroopan unionin tuomioistuin
Eurooppalainen yritysneuvosto
Euroopan yhteisö
Itävallan yksityisen talouden palkansaajien ammattiliitto
Hans-Böckler-Stiftung
Tiedotus ja kuuleminen
Itsenäisten ja demokraattisten ammattiliittojen liitto, joka edustaa metalli-, kemian-, energia-, kaivos-, tekstiili-, vaatetus- ja jalkinealan sekä niihin liittyvien teollisuudenalojen ja toimintojen työntekijöitä ja muita työntekijöitä.
Direktiivin 98/59/EY antamisen kaksi päätavoitetta olivat jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen tällaisiin irtisanomisiin liittyvien käytännön järjestelyjen ja menettelyjen osalta sekä työntekijöiden paremman suojan tarjoaminen joukkoirtisanomisissa.
Direktiivin mukaan kaikkien joukkoirtisanomisia suunnittelevien työnantajien on kuultava työntekijöiden edustajia sopimuksen aikaansaamiseksi. Näissä neuvotteluissa on käsiteltävä ainakin tapoja ja keinoja, joilla voidaan välttää irtisanomiset tai vähentää irtisanottavien työntekijöiden määrää ja lieventää niiden seurauksia, erityisesti käyttämällä sosiaalisia liitännäistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on irtisanottujen työntekijöiden uudelleensijoittaminen tai uudelleenkoulutus.
Direktiiviä ei sovelleta joukkovähentämisiin, jotka toteutetaan määräaikaisiin työsopimuksiin tai erityistehtäviin, julkisten hallintoelinten tai julkisoikeudellisten laitosten palveluksessa oleviin työntekijöihin eikä merialusten miehistöön.
Direktiivissä säädetään, että jäsenvaltiot voivat säätää, että työntekijöiden edustajat voivat pyytää asiantuntija-apua kansallisella tasolla voimassa olevien toimenpiteiden mukaisesti. Työnantajan on annettava työntekijöiden edustajille kaikki asiaankuuluvat tiedot ja joka tapauksessa kirjallisesti seuraavat tiedot: päätöksensä perustelut; ajanjakso, jonka aikana irtisanomiset toteutetaan; tavanomaisesti työllistettyjen työntekijöiden määrä ja luokka; irtisanottavien määrä; perusteet, joita käytetään irtisanottavien työntekijöiden valinnassa; korvauksen laskentamenetelmä. Joukkoirtisanomismenettelyssä on kolme vaihetta:
Työnantaja ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallisesti suunnitelluista joukkoirtisanomisista. Ilmoituksessa on oltava kaikki olennaiset tiedot suunnitelluista irtisanomisista ja pidetyistä neuvotteluista lukuun ottamatta korvausten laskentamenetelmää. Jos toiminnan lopettaminen johtuu tuomioistuimen tuomiosta, ilmoitus on kuitenkin tarpeen vain viranomaisen nimenomaisesta pyynnöstä.
Työnantaja toimittaa jäljennöksen ilmoituksesta työntekijöiden edustajille, jotka voivat lähettää huomautuksia toimivaltaiselle viranomaiselle.
Joukkoirtisanomiset tulevat voimaan aikaisintaan 30 päivän kuluttua ilmoituksesta; toimivaltainen viranomainen käyttää tämän ajan ratkaisujen etsimiseen.
Jäsenvaltiot voivat soveltaa tai ottaa käyttöön työntekijöille edullisempia säännöksiä.
"Keskushallinnolla" tarkoitetaan yhteisönlaajuisen yrityksen tai, jos kyseessä on yhteisönlaajuinen yritysryhmä, määräysvaltaa käyttävän yrityksen keskushallintoa. (EWC-direktiivi 2009/38/EY)
Societas Sooperativa Europaea - eurooppaosuuskunta on yhtiöoikeudellisesti eurooppalainen osuuskuntamuotoinen yhtiö, joka perustettiin vuonna 2006 ja joka liittyy Societas Europaeaan (SE).
Societas Europaea - Euroopan unionin yhtiöoikeuden mukaisesti rekisteröity julkinen yhtiö.
Erityisneuvottelukunnalla tarkoitetaan 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettua elintä, joka neuvottelee keskushallinnon kanssa eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevasta menettelystä. (Euroopan yritysneuvostodirektiivi 2009/38/EY)
Yhteisönlaajuiset sulautumat (yritykset, joiden yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 5 miljardia euroa ja joiden liikevaihto Euroopan talousalueella on kummankin osalta yli 250 miljoonaa euroa, paitsi jos kumpikin keskittymään osallistuvista yrityksistä tuottaa yli 2/3 Euroopan laajuisesta liikevaihdostaan yhdestä maasta; tässä tapauksessa kyseisen maan kilpailuviranomainen tutkii sulautuman) on ilmoitettava komissiolle, joka tutkii, luoko keskittymä määräävän aseman tai vahvistaako se sitä. Tätä periaatetta sovelletaan myös "yhteisen määräävän aseman" eli duopolien ja "yhteisen määräävän aseman" eli oligopolien tilanteisiin. Useimmissa tapauksissa yrityksen katsotaan olevan määräävässä markkina-asemassa, jos sen markkinaosuus on yli 40 prosenttia. Mutta myös sulautumat, jotka "estävät merkittävästi tehokasta kilpailua" (tämä tarkoittaa sulautumia, jotka johtavat 20-40 prosentin markkinaosuuteen), voidaan kieltää, jos sulautuman jälkeen ei ole enää riittävästi kilpailua, jotta kuluttajille olisi riittävästi valinnanvaraa. (Lähde: Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004 yrityskeskittymien valvonnasta.
Euroopan palvelutyöntekijöiden ammattijärjestö
Vereinte Dienstleistungsgewerkschaft - Yhdistyneiden palvelujen ammattiliitto
Työneuvosto
Yrityksen luovutuksella tarkoitetaan erillisen taloudellisen yksikön siirtämistä toiselle osapuolelle, esimerkiksi yrityksen myyntiä uudelle omistajalle. Työntekijöiden eduista tällaisessa luovutuksessa säädetään työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen, liikkeen tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 14 päivänä helmikuuta 1977 annetussa neuvoston direktiivissä 77/187/ETY (sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä kesäkuuta 1998 annetulla direktiivillä 98/50/EY ; konsolidoitu 12 päivänä maaliskuuta 2001 annetulla direktiivillä 2001/23/EY ), jota sovelletaan yrityksen, liikkeen tai liiketoiminnan osan luovutukseen. Yrityksen luovutuksen yhteydessä turvataan työsopimusten ja työehtosopimusten työehdot , mutta itse työpaikkoja ei aina taata.
Vuonna 2007 tulivat voimaan uudet asetukset, jotka koskivat erityisesti julkisia henkilöliikennepalveluja rautateillä ja maanteillä ja joilla kumottiin aiemmat asetukset. Erityisesti tämä uusi asetus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden turvata työntekijöidensä muiden kuin direktiivin 2001/23/EY soveltamisalaan kuuluvien oikeuksien siirtoehdot. Näin ollen jäsenvaltiot voivat tarvittaessa ottaa huomioon lainsäädännössä, asetuksissa tai kansallisissa hallinnollisissa määräyksissä tai työehtosopimuksissa tai työmarkkinaosapuolten välisissä sopimuksissa vahvistetut sosiaaliset normit. (Lähde: https://www.eurofound.europa.eu/observatories/eurwork/industrial-relations-dictionary/transfer-of-an-undertaking